ENNEN LAITTEEN KÄYTTÖÄ
MITÄ SÄHKÖHITSAUS ON
Fig.A
Sähkökaarihitsaus on yhteensulatusmenetelmä, jossa
tarvittavan lämmön toimittaa sähköinen valokaari.
Tämä valokaari muodostuu elektrodin ja työstettävän
kappaleen väliin.
HUOM: Ennen vaikeiden työkappaleiden hitsausta on
hyvä harjoitella koekappaleilla.
Valokaaren lämpötila on noin 4000 °C, ja tämä lämpö
sulattaa elektrodin päätä ja työkappaletta. Niin kauan
kuin valokaari on päällä, elektrodi jatkaa sulamista ja
tuottaa tarvittavaa materiaalia liitettäviin osiin. Elek-
trodin ja työkappaleen välisen etäisyyden tulee olla mah-
dollisimman lyhyt (noin 1,5 - 4 mm) elektrodin halkaisij-
asta ja tyypistä riippuen. Hitsauksessa tarvittava virta
syötetään hitsauslaitteesta. Hitsauslaitteen tarvitsema
kapasiteetti riippuu suoritettavasta työstä. Huolehdi
siitä, että elektrodit ovat täysin kuivia, sillä kosteat elek-
trodit aiheuttavat ongelmia. Jos elektrodi tarttuu hits-
auksen aikana kiinni työkappaleeseen, niin virran voimak-
kuus on asetettu liian matalalle.
ELEKTRODI
Elektrodi muodostuu rautaytimestä, jonka ympärillä on
päällyste. Päällyste koostuu osaksi rautajauheesta. Hits-
auksen aikana elektrodi sulaa. Osa päällysteestä höyry-
styy. Näin syntyvä kaasuvaippa suojaa nestemäistä
terästä ilmassa olevan hapen ja typen vaikutukselta.
Osa päällysteestä kelluu hitsisulassa (se on kevyempää
kuin teräs) ja suojaa siten jäähtyvää liitosta. Jäähtymisen
jälkeen tämä päällyste on kiinteää mutta helposti poistet-
tavaa kuonaa hitsipalkolla. On erittäin tärkeää huolehtia
siitä, että kuona ei pääse teräksen sekaan (ns. kuonasul-
keuma heikentää kiinnittymistä).
Käsittele elektrodeja varovaisesti, jotta päällyste ei
mene rikki. Päällysteen rikkoutuminen nimittäin
vaikeuttaa hitsausta. Huolehdi siitä, että elektrodit ovat kuivia
säilyttämällä niitä kuivassa paikassa.
Elektrodin valinta
On erittäin tärkeää käyttää hitsattavaan materiaaliin
oikeanlaista elektrodia, jotta liitoksesta tulee hyvä ja
vahva. Elektrodin valintaan vaikuttaa myös hitsausa-
sento, esim. pään yläpuolelle tapahtuva hitsaus. Monessa
tapauksessa työhön soveltuu yleiskäyttöinen elektrodi.
Elektrodeja on kolmea tyyppiä:
1. Nopeasti jähmettyvä (kylmästi hitsaava)
Päällyste sisältää runsaasti orgaanisia aineita, jotka
muodostavat suojaavan kaasuvaipan. Soveltuu hyvin
kaikkiin asentoihin, erityisesti pystysuoraan alas
suuntautuvaan hitsaukseen.
2. Keskinopeasti jähmettyvä
Päällyste sisältää runsaasti orgaanisia aineita. Sovel-
tuu hyvin kaikkiin asentoihin paitsi pystysuoraan alas
suuntautuvaan hitsaukseen. Soveltuu erityisesti
pystysuoraan ylös suuntautuvaan hitsaukseen.
3. Hitaasti jähmettyvä
Päällyste on paksumpi kuin kahdessa edellisessä tyy-
pissä, sisältää vähemmän orgaanisia aineita, kuona on
tiivis ja kompakti. Hitsisula on erittäin juoksevaa.
Soveltuu kaikkiin asentoihin, mutta käytetään pääa-
siassa vaakasuoraan hitsaukseen, ennen kaikkea sei-
sovaan pienahitsaukseen. Ruostumattoman teräksen
ja valuraudan hitsaukseen on saatavissa erityiselek-
trodeja. Kysy neuvoa jälleenmyyjältäsi ennen näiden
materiaalien hitsausta!
SUORITUSKYKY
Hitsauslaitteen suorituskyky voidaan ilmaista elektro-
dien määränä nc ja nh.
nc: Käytettävien elektrodien määrä termostaatin käyn-
nistämisestä sen päältä pois kytkemiseen.
nh: Käytettävien elektrodien määrä sen jälkeen, kun ter-
mostaatti on kytketty päälle alussa.
VIRRAN VOIMAKKUUS
Virran voimakkuutta voidaan nostaa kääntämällä ohjaus-
pyörää oikealle ja vastaavasti alentaa kääntämällä ohjaus-
pyörää vasemmalle. Virran voimakkuus näkyy laitteen
asteikolla. Tämä arvo (I2) vastaa jännitettä (U2) seura-
avan kaavan mukaan: U2(V)=18+0,04xI2 (EN 50060).
Pitkää jatkojohtoa käytettäessä esiintyy huomattavaa
virtahäviötä. Silloin virran voimakkuus tulee säätää kor-
keammalle. Jännitteen häviötä esiintyy myös silloin, kun
käytetään erityisen pitkää tai ohutta hitsauskaapelia.
Mitoiltaan pienet työkappaleet kuumentuvat nopeasti,
jolloin virran voimakkuus tulee asettaa matalammalle.
Työkappaleen Elektrodin ydin Hitsaus
virta
paksuus Ø (mm2) (A)
2-3 2 45-65
4-5 2,5 70-95
6-7 3,25 90-130
8-12 4 130-160
Tab. 1
Ferm 27
STÄNG OMEDELBART AV APPARATEN OM:
• Fel uppstår i stickkontakten, kablarna eller om
kablarna skadats.
• Strömbrytaren är defekt.
• Bränd isolering avger rök eller stank.
GARANTIN FÖRFALLER OM INTE DESSA
GRUNDLÄGGANDE FÖRESKRIFTER IAKTTAS.
ELEKTRISK SÄKERHET
Kontrollera alltid att nätspänningen överenskom-
mer med värdet på typskylten.
Vid utbyte av kablar eller stickkontakter
Släng omedelbart bort gamla kablar eller stickkontakter
så fort de har ersatts av nya. Det är farligt att sätta in stick-
kontakten till en lös kabel i vägguttaget.
Apparaten har en anslutningskabel med tre trådar. Mon-
tera en jordad stickkontakt på denna kabel. Elinstallatö-
ren bör dock kunna få till en god anslutning.
Använd minst 16 ampere tröga säkringar på alla svetsap-
parater på 230 volt.
Vid användning av förlängningskablar
Använd endast en godkänd förlängningskabel som är
lämplig för maskinens effekt. Ledarna måste ha en diame-
ter på minst 1,5 mm
2
. Om förlängningskabeln sitter på en
haspel, rulla då ut den helt och hållet.
INNAN DU ANVÄNDER MASKINEN
VAD ÄR ELEKTRISK SVETSNING
Fig. A
Elektrisk flamsvetsning är en smältsvetsningsmetod, där
den värme som behövs erhålls av en elektrisk flambåge.
Flambågen bildas mellan elektroden och arbetsstycket.
OBS: Öva helst på ett provstycke, innan du börjar svetsa
på svåra arbetsstycken.
Flambågens temperatur uppgår till ca. 4000° Celsius, så
att elektrodänden och arbetsstycket smälter. Så länge
flambågen hålls i stånd smälter elektroden bort och
levererar därmed det material som behövs för anslutning
av delarna. Avståndet mellan elektroden och arbetsstyc-
ket måste vara så kort som möjligt (ca. 1,5 - 4 mm),
beroende på diametern och elektrodtypen. Den ström
som behövs för svetsningen levereras av en svetsappa-
rat. Hur stor kapacitet svetsapparaten måste ha beror på
det arbete som ska utföras. Se till att elektroderna är helt
torra, fuktiga elektroder ger problem. Om elektroden
klibbar fast vid arbetsstycket under svetsningen är
strömstyrkan för lågt inställd.
ELEKTRODEN
Elektroden består av en järnkärna, med en beläggning.
Denna beläggning består också till en viss del av järnpul-
ver. Under svetsningen smälter elektroden ner och en
del av beläggningen dunstar bort. Den gasmantel som då
bildas skyddar det flytande stålet så att inget syre eller
kväve ur luften tränger in.
En del av beläggningen flyter på smältbadet (det är lättare
än stål) och skyddar också den avsvalnande svetsen. Efter
nedkylningen fäster beläggningen som ett fast slagg på
svetsfogen. Slagget är dock lätt att ta bort. Det är väldigt
viktigt att se till att slagget inte blandas med stålet (s.k.
slagganslutning fäster inte bra).
Behandla elektroderna försiktigt, så att inte belägg-
ningen går sönder eftersom det försvårar svetsnin-
gen. Se till att elektroderna är helt torra och att de förvaras
frostfritt.
Val av elektroder
För en bra och stark svetsfog är det mycket viktigt att rätt
elektrod används för det material som ska svetsas. Även
det läge där man ska svetsa, t.ex. över huvudet, är viktigt
vid valet av elektrod. En universalelektrod är i flera fall
lämplig för de arbeten som ska utföras.
Det finns tre olika slags elektroder:
1. Snabbstelnande
Beläggningen innehåller flera organiska ämnen, som
ger en skyddande gasmantel. Kan användas vid svets-
ning i alla lägen, särskilt vid svetsning vertikalt nedåt.
2. Måttligt snabbstelnande
Beläggningen innehåller flera organiska ämnen. Kan
användas vid svetsning i alla lägen, utom vid svetsning
vertikalt nedåt. Särskilt för svetsning vertikalt uppåt.
22 Ferm
